Taas on aikaa edellisestä kirjoittelukerrasta vierähtänyt, mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nucan kanssa kävi muutama viikko sellanen ikävä juttu, että herra tikkasi kiinni naapurin tyttöön... Tapaus herätti koko perheen ja otettiin yhteyttä ammattikoirankouluttaja Heli Mölsään, että saadaan Nuca ruotuun. Heli otti meidät vastaan heti samana päivänä ja tavattiin peräti kaksi kertaa saman päivän aikana. Nucassa huomasi heti suuren muutoksen ja oli huojentavaa kuulla, ettei me oltu liian myöhään liikkeellä. Tähän asti kun uskottiin, että kyllä me pärjätään keskenämme.

Heli kävi meillä kotona yhteensä kolme kertaa ja saatiin kirjalliset ohjeet ja valtava kasa neuvoja. Remmiä ja tölkkejä on käytetty ja puolikuristava panta vaihdettu kuristuspantaan. Nuca oli muutaman päivän vähän alamaissa, kun koulutus aloitettiin. Mutta kukapa ei olis, kun kaikki säännöt laitetaan uusiks ja johtajuus otetaan pois? Nucan pahimmat ongelmat oli ovikellolle ja muille koirille rähiseminen ja se, että herra suhtautui lapsiin, niinkuin ne olis koiria. Nyt muutamaa viikkoa myöhemmin Nuca on muuttunut valtavasti. Tottakai poitsu yrittää kokeilla rajojaan ja rähisee koirille edelleen, jos ei olla tarkkoina ajoituksen kanssa, mutta paljon positiivista muutosta on nähtävissä.

Nuca ei enää rähise, kun meille tulee vieraita! Tölkkiä ei tässä tilanteessa tarvinnut heittää kuin kahdesti ja poika oppi heti, et matolla istutaan nätisti eikä vieraille haukuta. Nuca ei myöskään enää varastele tavaroita samalla lailla kuin ennen. Ja jos Nuca jotain luvattomasti ottaa, se luovuttaa tavarat nätisti pois, kun käsketään. Herra on myös paljon rauhallisempi, kuin aikaisemmin. Sisällä ei näköjään enää tarvitsekaan vahtia ihan koko aikaa, eikä ihmisten perässä tartte kävellä jatkuvasti :) Ulkonakin Nuca on nyt erilainen. Se ottaa paljon paremmin kontaktia hihnan toiseen päähän, eikä vedä. Jos toinen koira tulee vastaan, Nuca rähisee edelleen, mutta terävällä hihnaniskulla kuonolle saadaan herra rauhoittumaan.

Koulutus jatkuu seuraavat 15 tai 20 vuotta, mutta hyvään suuntaan me ollaan ehdottomasti menossa. Täytyy vaan muistaa uskoa koiraan ja itseensä, että saadaan tuloksia aikaiseksi!

Tänään käytiin Nucan kanssa Hakalassa koirapuistossa, kun oli pitkästä aikaa aurinkoinen päivä. Nuca oli ihan onnessaan, kun pääsi juoksemaan vapaana ja hakemaan keppiä :) Eikä meidän tarvinnut koko aikaa olla edes yksin. Puistoon tuli meidän jälkeen 1,5-vuotias dalmatialaisnarttu Pimu, joka oli Nucalle just sopivaa seuraa. Kaksikko viiletti ympäri tarhaa sellasella vauhdilla, ettei paremmasta väliä. Puistossa kävi myös mäyräkoira Max ja villakoira Popi, mutta ne oli Nucan mielestä vähän pelottavia, ku ne oli niin pikkusia. Kun koiria oli näin monta, meidän poitsu tyytyi seurailemaan sivusta muiden riehumista. Mutta ehdottomasti mahtava reissu, kun matkatkin meni nykimättä ja melko hyvin myös rähisemättä :)