22. heinäkuuta Nucan maailma mullistui kun Kati (blogin alkuperäinen kirjoittaja) lähti kolmeksi kuukaudeksi Amerikkaan ja Nuca jäi muun perheen kanssa Suomeen.

Seuraavana päivänä Nuca sai muuta ajateltavaa, kun oli aika lähteä Suomussalmelle tapaamaan perheen sukulaisia. Matka oli pitkä, mutta Nuca selviytyi hienosti, koira nukkui melkein koko kahdeksan tunnin ajomatkan. Suomussalmella oli paljon uusia hajuja ja tuttavuuksia. Sekä sukulaiset, että naapurin koirat saivat Nucan haukkumaan kummissaan, Nucasta on nyt alkanut näkyä rodunmukainen varautuneisuus. Mukaan pakatut tutut lelut ja oma peti kuitenkin rauhoittivat koiraa.

Ensimmäisenä lomapäivänä Nuca pääsi vierailulle Taunon ja Liisan kesämökille. Mökillä on mahtava hiekkaranta, jonka koira käänsi ylösalaisin kaivellessaan ja juostessaan ympyrää. Välillä käytiin tietenkin järvessä viilentymässä. Nuca jaksoi juosta pitkin tonttia koko pitkän päivän, mutta kun pääsimme yöpaikkaamme se nosti tassut kohti kattoa ja nukkui autuaana seuraavaan aamun asti. Aamulla käänsimme nokan kohti Sirkan ja Erkin mökkiä ja sen jälkeen matkasimme Kaukon ja Seijan luokse Vääkiöön. Sirkan ja Erkin mökillä päästimme taas koiran juoksemaan vapaana ja vesikoiran tavoin Nuca juoksi pää edellä juomaan mökin vieressä kulkevasta joesta. Kuului vain molskahdus ja Nuca oli kauttaaltaan märkä. Koira ymmärtänyt, ettei jokeen voi mennä samanlaisella ryminällä kuin järveen :) Vääkiössä Nuca sai korvia huumaavan tervetulotoivotuksen, kun cairnterrieri Pultti ja silkkiterrieri Allu hyökkäsivät tekemään tuttavuutta. Vanhaherra Pultti ei jaksanut välittää ujosta pennusta, mutta Allua Nuca kiinnosti ja pelotti. Hyvän vieraan tavoin Nuca asteli sisälle taloon ja tyhjensi sekä koirien, että kissan ruokakupit ja joi jopa suoraan lehmästä saadun maidon, vaikkei sitä aikaisemmin ollut edes maistanut :)

Nuca Liisan ja Taunon mökillä kaivelemassa rantaa

 

Nuca juoksi rantaviivaa pitkin kokonaisen päivän ajan

 

Välillä täytyi pysähtyä lepäämään ja poseeraamaan

 

 

Kotimatkalle lähdimme sunnuntai-iltana. Matka ei mennyt yhtä rauhallisesti, kuin tullessa, Nuca ei millään meinannut rauhoittua autossa. Muuten pentu käyttäytyi koko reissun ajan oikein mallikkaasti. Kun saavuimme puolenyön jälkeen kotipihaan ei Nuca meinannut pysyä turkissaan. Se huusi ja juoksi ympäriinsä; ensin sisälle ja sitten ulos ja taas sisälle... Nucasta näki selvästi, että se oli kaivannut kotiin, vaikka se lomamatkasta nauttikin. Ja vesikoirainnostus tartutettiin matkan aikana myös sukulaistyttöön, joka haluaa ehdottomasti samanlaisen karvakuonon itselleekin.

 

Nucan ensimmäinen lomamatka oli hiekkainen ja rentouttava