Vuodatus ei enää ollut yhteistyöhaluinen lisäämään Nucan blogiin kuvia, joten vaihdoimme uuteen blogiin!

Nucan puuhailuja voi jatkossa seurata täällä: http://espanjanvesikoiranuca.blogspot.com

Sunnuntaina Nucaa kävi viihdyttämässä enon uusi bullmastiffi-vauva Simo "Simppa". Nucan oli ihan pakko haukkua ruttunaamaiselle pennulle, vaikkei Simppa siitä välittänytkään :D Arkailun (Nucan, ei Simpan) jälkeen pojat ryhtyivät leikkimään. Simppa keksi heti, ettei Nuca mahdu mahdu olohuoneen pöydän alle; sieltä pentu läpsi Nucaa tassulla ja haukkui. Simppa olikin rohkeampi kaveri, kuin Nuca ja antoi karvakasalle kyytiä! Simppa säntäili ympäri kämppää jahdaten Nucaa ja varastellen Nucan leluja :) Tuntui pojilla olevan hauskaa!

Maanantaina Nucalla oli "parturi", ja karvan alta paljastui taas ruipelo kaveri. Trimmaaja oikein kehui Nucan hyvää käytöstä trimmatessa :) Tässä kuvia "kaljuuntuneen" Nucan riemusta, kun pääsi pellolle temmeltämään (taas ;D).

 pärstäkuvia :)

 kokeilin kameran mustavalko-ominaisuutta.

Nuca tuntuu rakastavan talvea! Se jaksaa aina riehaantua päästessään pellolle/metsään pinkomaan tuhatta ja sataa. Hieman ollaan jouduttu rajoittamaan tuota ulkona peuhaamista, kun kertyy tassuihin ikävät paakut (saisikohan Nuca joulupukilta sellaiset tassukat, jotka bongattu Vidan ja Nanan blogista? ;D). Itsekin tulee niiiin hyvälle tuulelle, kun katselee koiran sekopäistä menoa! Koirahan on eläin, jota ohjaa eläimen vaistot ja rodusta riippuen koira on taipuvaisempi toimimaan rodulle tyypillisellä tavalla.  Ja sitten on vielä se yksilö, se jokaisen oma Nuca. Se on se kaveri, jonka pylly vatkaa hallitsemattomasti puolelta toiselle, kun rakas ihminen tulee kotiin. Se on se kaveri, joka kellahtaa viereen tassut taivasta kohti, kieli poskella. Se on se, joka hoksaa äkkiä (kuin täytenä yllätyksenä), että sen perässä kulkee jokin ihme "törönlörön" (lue: häntä), jolle kannattaa varmuuden vuoksi murahdella, kun se heiluu. Se on se kaveri, joka löytää kauan kadoksissa olleen sukkaparin viitsimättä tuoda sitä helpottuneelle omistajalle; sukka on aina parempi eliminoida. Se on se tyyppi, joka törmää pensasaitaan, koska tahtoo "hymyillä" sinulle kävelyllä. Se on se, joka vetää sinut talvella nurin (parasta olisi, jos ihmisiä olisi mahdollisimman paljon ympärillä), kun nenä sattuu äkisti havaitsemaan hyvän tuoksun. Se on se koira, jota muut koiranulkoiluttajat katsovat kieroon, kun se tahtoisi syödä heidän fifinsä (vaikka itse tiedät, että oma koirasi osaa ohittaa toiset ihan kauniistikin). Se on se kaveri, joka on salamana paikalla, kun jääkaapin ovi aukeaa. Se on se tollo, joka täytyi pelastaa silloin, kun se pienenä tippui pää edellä järveen. Se on se "herra hepuli", joka tökkää kostean kuonon kameran linssiin, ettet varmasti saa otettua kuvia. Se on se kaveri, jolla on iltaisin aina luiden suuri järjestely-operaatio. Se on se ihana tyyppi, joka tulee raskaan päivän jälkeen viereesi kuorsaamaan ja valtaamaan sängyn. Tämä kaveri on ainakin minulle se paras tyyppi, se meidän Nuca <3 

Uuden kameran käyttöä harjoitellessa tulee tietysti kuvattua Nucaa aikalailla ;) Tässä kuvasatoa Nucan lumileikeistä!

 (jonkun talo on vähän kallellaan, mutta ei se kai mitään ^^)

 supernalle :D

 äkkijarrutuksessa takapää vähän lentää!

 on se metsästyskoira :D

Vihdoin Nucan blogiin saadaan päivitystä. Oikeastaan mitään ihmeellistä ei olla Nucan kanssa touhuiltu, joten ennemminkin kuvia tulee, kuin tekstiä :) Nucan kanssa agility ja toko jatkuvat; agilityssä koiraa kehutaan oikein neroksi! :D Lumikerros on saanut Nucasta esiin "lumilinkokoiran" ja lenkeillä Nuca on ihan onnesta soikeana! Ollaan paljon käyty mettässä ja pellolla, että poika saisi juosta irrallaan ja peuhata lumessa. Tässä muutama kuva ennen ihanan lumen tuloa...:

 Nuca agilityssä :) kuva on surkea, mutta eiköhän siitä jotain selvää saa.

 Mettälenkkeilyä; kepin täytyy ehdottomasti olla isoin, mitä löytyy! :D

Heti kun maahan ilmestyi pienenpieni lumikerros, Nuca otti siitä kaiken ilon irti! Koira pinkoo ympäriinsä suu ammollaan, että mahdollisimman paljon lunta kertyisi suuhun :). Viikonloppuna oltiin Sälinkäällä käymässä ja tässä siis muutama kuvasarja Nucasta:

 Jäniksen pallorakkaus.

 "venyy venyy!"

 "ohi meni". Nuca uhmaa painovoiman lakeja :D

 "poseeraan..."

 "vähän väsyttää, mutta voisin silti vaania sua..."

 "hohhoijaa, keskittyminen herpaantuu..."

 "hei, KEPPI!!"

 "arrrghhh!!"

 "irtoo nyt!"

Nuca oli yhtenä päivänä mukana, kun kävin tutulla tallilla pyörähtämässä. Aluksi käytiin viereisessä metsässä, missä Nuca sai juosta irrallaan. Juoksentelun jälkeen mentiin tallin pihalle, jossa ihmiset pääsivät rapsuttelemaan Nucaa. Valkoinen kissa oli pojasta edelleen pelottava :) Käytiin katsomassa hevosia tarhoissaan ja Nuca haastoi muutamaa hevosta leikkiin pylly pystyssä :D Hevosvanhukset ei ihme ja kumma ryhtyneet leikkimään koiran kanssa... :)

Nuca jatkaa agilitya, mistä onkin aina hurrrjan innoissaan. Samoin tokoilut jatkuu. Tässä kuvia Nucan metsäretkestä tallin viereisessä metsässä (muutenkin blogi mennyt aika kuvapainotteiseksi :D):

 hymypoika <3

Ostin uuden kameran ja Nucahan se tietenkin pääsee heti koekuvattavaksi :)

Sunnuntaina pakkasin koiran autoon ja suuntasin kaverin kanssa Joutsaan mökkeilemään muutamaksi päiväksi. Nuca oli autossa tosi hienosti, nukkui suurimman osan matkasta. Joutsaan päästyämme Nuca tutkiskeli paikkoja ja oli hieman rauhaton, kunnes lähdettiin metsään lenkkeilemään :) Nuca sai olla irrallaan ja noutaa keppiä, siinähän se rauhattomuus laantui. Ilma oli hyvä, ja Joutsasta löytyi kaikki Nucan rakastamat "elementit"; oli metsää, paaaaljon hiekkaa ja järvi :D Nuca sai ensin "kosteuttaa" tassunsa metsäpoluilla, sitten kerätä ne hiekkaa täyteen hiekkakuopilla, ja juosta siitä sitten kohti järveä! :) Illalla Nuca oli edelleen hieman rauhaton, kunnes "veto" loppui ja kävi torkkumaan sohvalle.

 "Jee, hiekkaa!!"

Koko mökkeilyn ajan Nuca sai juoksennella paljon irrallaan, josta poika nauttii kaikkein eniten :) Muuten se sitten leikkikin ja otti päiväunia kainalossa. Nuca ei arkaillut enää edes ystävääni Iidaa, vaan riehui ja pötkötteli melkein vieraan ihmiset vieressä ihan rentona :) Iltaisin Nuca ei oikein tiennyt, missä nukkuisi, mutta lopulta päätyi minun tai Iidan viereen, tai lattialle. Tiistaina lähdettiin sitten kotiin, ja tutussa talossa Nuca asettui mukavasti sohvalle kuorsaamaan äänekkäästi.

Kiitos Iida kutsusta ja hauskasta reissusta :) KAIKKI KUVAT NUCASTA ON OTTANUT IIDA LAHTOLA, ethän kopioi!

 Syksy :)